Injifannoo Adwaa Waggaa 130ffaa:Gootummaa Oromoo fi Kabaja Saba Gurraachaa

Baga ayyaana injifannoo Adwaa waggaa 130ffaa, mallattoo bilisummaa fi kabajaa saba gurraachaa addunyaa guutuu isiniin ga’e.

Injifannoon Adwaa seenaa Itoophiyaa qofa osoo hin taane, seenaa gurraachota addunyaa keessatti bakka guddaa qaba. Har’a Bitootessa 2, 2026, waggaa 130ffaa guyyaa gootonni biyya keenyaa humna koloneeffataa Xaaliyaanii mo’atanii birmadummaa biyyaa kabachiisan yaadachaa jirra.

Injifannoon kun mallattoo tokkummaa, gootummaa fi obsa saba Itoophiyaa hundaati.
Barraaqni Adwaa gootummaa dhiiraa fi dubartoota biyya kanaan kan ijaarameedha. Akkaataa kanaan, seenaa kana keessatti gaheen Oromoo fi sablammoota biroo baay’ee murteessaa ture.

Har’a yeroo injifannoo kana yeroo yaadannu, gaheen gootota Oromoo madda garbummaa cabsuu keessatti taphatan seenaa keessatti bakka guddaa qaba.

Gootummaan Oromoo lola Adwaa irratti mul’ate koloneeffattota kuffisuu qofa osoo hin taane, tokkummaa fi jabina saba keenyaa addunyaatti kan agarsiiseedha.

Dhiigni gootota keenya gaara Adwaa irratti dhangala’e birmadummaa har’a ittiin boonnuuf bu’uura cimaa ta’ee jira.

Seenaa kana keessatti gootonni akka Fitawrari Habte-Giyorgis Dinagdee (Abbaa Malaa) tooftaa waraanaa ammayyaawaa dhimma itti ba’uun hooggansa waraanaa diinaa fashaleessaniiru.

Akkasumas, gooti akka Balchaa Safoo (Abbaa Nafiis) dandeettii madiifa darbannaa addaa agarsiisuun adda waraanaa irratti gootummaa ajaa’ibsiisaa galmeessaniiru.

Humna Fardaa Oromoo kan hiriira waraana Xaaliyaanii bittinneessuun beekamu malee, injifannoon Adwaa milkaa’ina har’a qabu kana argachuu hin danda’u ture.

Injifannoon kun Itoophiyaaf birmadummaa qofa osoo hin taane, Afrikaa fi gurraachota addunyaa hundaaf mallattoo abdiiti. Adwaa jechuun “A” dhaan ka’ee “A” dhaan kan xumuramu, madda gootummaa Afrikaati. Har’a yeroo guyyaa kana yaadannu, tokkummaa keenya cimsuu fi guddina biyya keenyaaf waliin dhaabbachuun dhaloota har’aa irraa kan eegamudha.

Miidiyaan Abdii Sabaa dhaloota dammaqaa, qaxalee, fi beekumsaan ijaarame uumuuf kaayyoo guddadhaan kan hundaa’eedha.

Akkuma mallattoo keenya irratti mul’atutti, nuti “The Brightest Mind” ykn dhaloota sammuu Ifaa fi qarooma qabu uumuuf boqonnaa malee hojjanna. Miidiyaan kun madda odeeffannoo qofa osoo hin taane, bakka seenaan keenya, aadaan keenya, fi gootummaan saba keenyaa itti leellifannudha.

“Saba guddaa waan taaneef miidiyaa guddaatu nuuf mala” jedhee kan amanu miidyaa. Abdii Sabaa , dhaloota seenaa isaanii beekanii fi eenyummaa isaaniitti boonan horachuuf murteeffatee ka’eera.

Injifannoo Adwaa keessatti gootummaa saba keenyaa akkuma har’a isiniin geessine, gara fuulduraattis seenaawwan dhokatan qofatti baasuun dhaloota dammaqsuu itti fufna. Miidiyaan keenya mallattoo addunyaa (globe) irra jiruun kan mul’atu, yaada saba keenyaa hamma addunyaatti baballisuu fi kabaja keenya mirkaneessuuf qophiidha.

Miidiyaa Abdii Sabaa deeggaraa, beekumsa dabalataa, fi tokkummaa keenya cimsaa fuulduratti haa deemnu.

Sagaleen saba keenyaa haa daggagu, beekumsi keenyas akka biftuun gaara Adwaa irraa mul’attuu haa ifu! Miidiyaan Abdii Sabaa yoomiyyuu abdii fi onnee sabaati.